Sunnuntaipäivä Ainon ja
Nooran tapaan
Makuuhuoneen ovi aukeaa puoli yhdeksältä aamulla.
Pitkään valvominen jätti jälkensä...
Reippaasti kuitenkin aamiaiselle, lämmintä vaatetta
päälle ja mars hevosia hakemaan.
Ulkona oli muutamia hassuja pakkasasteita, jotka eivät kuitenkaan Aurinkolaukan
kylmäverisiä talven selviytyjiä pysäytä! Hevosten hakemista
haastavoitti kuitenkin lauantaina kastuneet ja siten yöllä jäätyneet
riimunnarut ja päitset...
Laitumelta tarttui mukaan kuusi huurteista
kauramoottoria valmiina lumihangessa tarpomiseen. Laitoimme hevosia kuntoon
yhdessä muun talliporukan kanssa. Hevosista roikkuvat jääpuikot jaksoivat
naurattaa.
Aikuisten lähtiessä maastoon, jäimme me ohjaamaan
muutaman innokkaan nuoren ratsastusta kentälle ja maastoon. Olipa mukava katsoa,
kun ratsastajat poistuivat taas hymyssä suin hevosten selistä. Satulat ja
suitset paikoilleen ja hevoset laitumelle. Tällä kertaa hieman erilaisella
kuljetustavalla.
Hulluilla on halvat huvit!
Purimme ja kuivatimme vielä myöhemmin maastosta tulleet
neljä hevosta. Tällä kertaa laitumelle kuljetus tapahtui normaalisti taluttaen.
Kello yksi oli Ainon päivän kohokohta, nimittäin
lounas! Ruokana oli mitä mainiointa makkarakastiketta, njams! Törmäsimme taas
uusiin mausteisiin ja makuihin, muunmuassa mustaan suolaan ja artisokan
sydämeen, mitä ihmettä...?
Hulluilla on halvat huvit! |
Uskaltaa, uskaltaa! |
Mahat täynnä ulos pyörien lähdimme hakemaan polleja
omaan maastoomme. Tällä kertaa mukaan lähtivät reippaat brunetet Odin ja
Neisti. Odin näytti lievästi sanottuna närkästyneeltä Maara-neidin kimaltavat
pinkit päitset päässään. Pääsimme kahden ja kolmen paikkeilla lähtemään
maastoon.
Kiirettä piti, alkoihan päivä jo hämärtää.
Kerkesimme kuitenkin mainiosti reippailemaan juuri ennen pimeän
laskeutumista.
Kerrataanpa vähän maaston kulkua. Kypäräkamera oli
mukana, joten kaikki toilailut tuli ikuistettua. Päätimme ratsastaa (jälleen
kerran) tutun ja turvallisen reitin tuoreen hakkuualueen ympäri. Heposet olivat
sopivasti reippaita, juuri sellaisia kuin toivoimme. Haimmekin maastoretkeltä
rentoa menoa. Retkestämme löytyi hieman reippaampia ja rauhallisia laukkapätkiä,
pitkin ohjin kävelyä sekä ratkiriemukasta ravia. Pientä sähläystä ja
säätämistäkin löytyi, varsinkin kameran ja jo rutiininomaisten selfieiden
kanssa. :D Selvisimme taas kerran tallille, ehjinä, ja hevoset tallessa!
Mitalin arvoinen suoritus!
......
Vitsi,vitsi!
Tallille saavuttuamme purimme pikapikaa hevoset,
loimet niskaan ja talliin kuivattelemaan! Päätimme viedä hevoset taas
potkureiden tähdittämänä laitumelle, nyt vain kummallekin omat potkurit. Näin
tapahtuu hevosten siedätys Ainon ja Nooran tapaan! :D
Noora ja Odin |
Aino ja Neisti |
Heppaselfie! |
Sisälle päästyämme olimme rättiväsyneitä, olihan
päivään kuulunut paljon kävelyä, ulkona olemista ja muuta puuhailua. Katsoimme
kypäräkameran tallenteet ja söimme maukkaita lettuja! Sitten pääsemmekin tähän
hetkeen. Istumme nojatuoleilla, nauramme telkkarista tuleville sketseille ja
minä, Aino naputan tietokone sylissä tätä postausta. Kiitokset lukemisesta!
- Aino ja Noora