Aurinkolaukan kesä

Kevät ja kesä menivät niin hulinalla että eihän sitä kerennyt bloggailemaan kun sai nauttia mahtavista keleistä, yöttömästä yöstä, ratsastajista ja leiriläisistä uusista sekä tutuista ja mikä parasta, sai reissata hevosten kanssa pitkin maita ja mantuja!

Tiivistettynä, Aurinkolaukan kesä oli täynnä naurua, onnistumisia, itsensä voittamista, uusia elämyksiä ja kokemuksia, tiivistä ryhmähenkeä, hersyvää huumoria ja elinikäisiä muistoja!

Kiitokset TEILLE KAIKILLE tästä mahtavasta kesästä! Erityiskiitos teille jotka olitte aktiivisesti apukäsinä, jalkoina ja aivoina! ;) <3

 Olemme kerenneet muun touhun ohessa myös pitämään Jenni Mustosen askellajikursseja jotka ovat antaneet todella paljon, ja hevosissa näkyy paljon positiivisia muutoksia, ja myöskin ratsastajissa tietty! Näitä kursseja aiomme jatkaa ja niistä aina ilmoittelemme Aurinkolaukan facebook sivuilla.
Aurinkolaukan fb-sivut

Nyt myöskin tulossa tässä kuussa Julia Wejbergin pitämä ratsastajan kehonhallinta klinikka, jota odotamme innoissamme!! Kurssi on nyt jo täysi, mutta jatkoa varmasti tulee! 
Julia Wejbergin/Fysiofabellan nettisivut

Kesän aikana tuli paljon kysymyksiä siitä, että järjestetäänkö meillä kenttätunteja, ja vastaus on että KYLLÄ! :) Meillä on valaistu kenttä, jossa pidämme perus kenttätunteja ja askellajioppia niitä haluaville.
Tervetuloa maastoilemaan ja nauttimaan luonnosta ja hevosista, sekä kenttätunneille opettelemaan/kertaamaan oikeaoppista istuntaa ja ratsastusapuja ja tutustumaan näihin uskomattomiin olentoihin, islanninhevosiin!

"The horse is a mirror to your soul. Sometimes you might not like what you see, sometimes you will"

Mutta nyt ylös ulos ja lenkille koirien kanssa nauttimaan aurinkoisesta ja raikkaasta syyspäivästä, tallilla nähdään!

- Jenni

 

Lempieläimiä

Äitini lempieläin on susi. Minulla on ystäviä, jotka ovat henkeen ja vereen kissaihmisiä tai koiraihmisiä, jopa mäyräkoiraihmisiä tai ajokoiramiehiä. Minä taas en varmaan kirjoittaisi Aurinkolaukan blogiin, ellei minun lempieläimeni olisi islanninhevonen.

Jotkut uskovat ihmisellä olevan syntymästään alkaen tiettyjä eläinkumppaneita, voimaeläimiä, joihin heillä on jokin kohtalonyhteys.

Ehkä islanninhevonen on ihan ilman mystiikkaakin minun voimaeläimeni,

koska se koitui jo vuosia sitten iloiseksi kohtalokseni ja voimaannuttaa minua päivästä toiseen. Lempieläimen kanssa tulee hyvin toimeen, sen kanssa löytyy yhteinen aallonpituus ja olemisen punainen lanka. Siitä voi joskus tunnistaa omia luonteenpiirteitään.

Sanotaan, että monet koiranomistajat muistuttavat koiraansa.

Olen nähnyt vinttikoirannäköisiä naisia ja pystykorvamaisia miehiä. Hevosiin tuntuu pätevän sama, sillä olen nähnyt myös hevosennaamaisia tyyppejä. 

 Sitä paitsi minulla ja ensirakkausruunallani on ihan samanväriset harjat ja lievää taipumusta vetopaniikkiin.

Vaikka islanninhevoset ovat meidän koko tallinväen lempieläimiä, myös islanninhevosillamme on aivan selvästi omia lempieläimiään, henkisiä eläinkumppaneita, joita ne muistuttavat ulkonäöltään tai luonteenpiirteiltään.

Fleigur on uskollinen kuin koira ja seuraa emäntäänsä vaikka läpi harmaan kiven. Huginissa on jotain jänismäistä, vaikkei sillä suinkaan ole pitkiä korvia eikä töpöhäntää. Entä Hjollur, ihana viaton virtahepomme? Feykir on selvä kauris, aina hieman varuillaan, yhtä nopea ja reaktioherkkä. Soley: leinikinnimestään huolimatta se muistuttaa meistä mammuttia. Ja joskus keski-ikäistä naista.  Neisti, kipinä, on kuin ampiainen. Pyöreä tamma Maara on varmasti aikoinaan risteytynyt muumin kanssa, sillä se paitsi muistuttaa Niiskuneitiä, myös syö havunneulasia. Uusin tulokas, Efstur, saukko?

Odin, Aasojen jumalsuvun ylin, on vanha kettu, joka osaa esittää tyhmää niin taitavasti että tallityttökin hämääntyy. Ja Vitnir – Pikkuhukka!

Toisten eläinten nimet ovat osa islanninhevosten nimeämisperinteitä. Tammojen nimiä ovat esimerkiksi  Bessa (karhu), Gedda (hauki), Svala (pääskynen) ja Mýsla (pieni hiiri). Islanninhevosori voi saada nimensä vaikkapa hylkeeltä (Brimill), villisialta (Jöfur), käärmeeltä (Ormur) tai etanalta (Snigill). Rakkaalla eläimellä on monta nimeä. Niinpä issikoiden nimistä Ylfing, Ylfa, Ylfingur, Gribba, Vargur, Úlfur ja Vitnir tarkoittavat kaikki sutta.

Tämä susiasia herättää minussa hämmennystä. Tallille ajellessa olen kuunnellut usein Vuokko Hovattaa, jonka lempieläimiä ovat halkopinossa asuva lumikko, pääkalloperhosen kotelo ja vinoniskainen toukka, viulua soitteleva vuohi − ja Laatokan lumessa juokseva susi. Olen työkseni tutkinut historiallisia susikysymyksiä ja sudenmetsästyskertomuksia. Ja kun taannoin päädyin kavioliittoon, se tapahtui juuri Susi-nimisen hevosen takia. Susi-hevonen, lempieläimeni, voimaeläimeni,  opettaa minulle uskollisuutta, kestävyyttä, menestymistä ja ryhmätyöskentelyä.

-Tjaldur, vieraileva tähtemme 

Apassionataa ja kehitystä!

Käytiin viime viikonloppuna Soilen kanssa katsomassa iki-ihana Apassionata esitys, josta nautimme! Mahtavia esiintyjiä ja hevosia! Saatiin ideoitakin, mie haluun opettaa Neistin ja Vitnirin istumaan, ja Soile haluu vetää minuu hevosen perässä vesisuksilla (oleellisesti kesällä, hiekkatiellä tai kentällä...) ja tietenki TÄYSII!

Voitaisiin varmaan ensiksi pehmustaa kentän tolppa ennenkun aletaan harjoittelemaan ;)

Reissussa tuli sekin selväksi, et on mie ajasin rallii, nii Soile EI olis kartturi! Tässä  vähän otteita menneeltä viikonlopulta: 
S: Käänny vaa!
J: En mie voi ku tulee auto!!
S: Menevaamenevaamenevaa siinä on ohituskaista
J: *lähden hyväuskoisena ajamaan* TÄÄ ON BUSSIPYSÄKKI!!!!!!!

Matkalla sattui muitakin huvittavia kommelluksia, mitä muuta voikaan odottaa kun myö lähdetään isolle kirkolle Heltsinkiin! ;) Jo viikonlopun naurunremakan määrällä me eletään reilusti yli 100-vuotiaiksi!

-----------------------------------------------------------------

Lupasin aikaisemmin laittaa videota Vitnirin kehityksestä. Ravista en ole vielä videoo saanut, mutta jonkinlaisen videon sain järkättyä töltin kehityksestä, käykääs katsomassa alla oleva linkki kun en saanut tähän suoraan videota lisättyä:

Video Vitniristä Youtubessa

Niinkuin alusta huomaa, ei pysy kuolaimella vaan nyppii päällä hirveästi ja on kauhean rauhaton päästään.

Myöskin takajalkojen kanssa oli ongelmia, alussa hevonen kulki neljällä uralla eikä kahdella niinkuin kuuluisi, tuntui myös että takajalat on eri paria etujalkojen kanssa, takaset eivät vaan millään pysyneet perässä ja töltin hapuili olikin aikamoista koikkaloikkaa! 

Viimeisessä pätkässä näkyy hyvin töltin kehitys! Töltti on vielä raakaa ja passitahtista, mutta passitahtisuus ei haittaa, sillä Vitnir oli ennen niin diagonaalinen ja pelkkää ravia, että lateraalisen passitahtisen töltin kautta opetellaankin kulkemaan ja liikkumaan puhdasta tölttiä! :) 

Minuu hirvittää jo valmiiks miten saan peffan kestää penkissä sit ku se rupee TOSISSAA tölttäämään, sen takia tuo istunta ei oo kaikista kaunein ku olo on ku perunasäkillä.... ;)


- Jenni

Talvi tuli sittenkin!

Tulihan ne lumet ja pakkaset sieltä kun sinnikäästi odotti!! :)

Viimeisimmästä kirjoituksesta onkin jo aikaa, tässä välissä oonkin kerenny käydä jo Kiuruvedellä koulunm penkillä oppia ottamassa, paljon sai taas hyvää, uutta tietoa liittyen hevosharrastepalveluiden tuottamiseen, ja hevosharrastajan ohjaamiseen!

Viikonloppuna meillä oli Jenni Mustosen(Team IceRider) askellajivalmennus, joka taas kruunasi koko viikon! Tai minä ainakin odotan aina  valmennuksia kuin kuuta nousevaa ;) Ratsastajat ratsasti hyvin, ja hevoset toimivat hyvin, ja miten kahden valmennustunnit aikana kerkeääkin tapahtua niin iso muutos ratsukoissa, M-A-H-T-A-V-A-A, ja ensi kuussa uusiksi! :) Valmennukset jälkeen miulla oli kivan reippaita kaviokkaita heppakerhossaki, kyllä ne hepatki oppii! ;D

Käytiin myöskin Vitnirin kanssa hammaslääkärissä ja rokotuksissa Silvolan eläinääkäriasemalla Savonlinnassa, hienot uudet tilat ja erittäin miellyttävä henkilökunta, ja hyvää palvelua! Suosittelemme :)
Vitnir poitsu käyttäytyi taas niin mallikelpoisesti uudessa paikassa kun vaan olla ja voi, ihanan avoin ja luottavainen murunen <3 
Vitnir on muutenkin kehittynyt aivan huimasti, yritän saada tässä joku päivä videota töltti- ja ravityöskentelystä kentällä, ja voisin laittaa vertailun vuoksi videopätkää lähtötilanteesta. Ootan niin paljon tuolta hevoselta mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan! :)

Nyt vielä kaverikoirien-Remun ja Elviksen kanssa lenkille ihanaan auringonpaisteeseen ja sitten nokka kohti tallia! TULKAAHAN MOIKKAILEMAAN MEITÄ TALLILLE! :)

Lopuksi vielä muutama ajatus hevosen oppimisesta.

-Jännittynyt hevonen ei opi, se voi suoriutua annetuista tehtävistä mutta ne eivät jää sille mieleen, joten oppimista ei tapahdu.

-MUISTA KUUNNELLA HEVOSTA! Se kyllä kertoo millä tahdilla edetään uusissa opetettavissa asioissa. Jos se ei tunnu hyvältä, älkää tehkö sitä vaan muuttakaa harjoitusta/suunnitelmaa.

-Oppiminen tapahtuu paremmin ja nopeammin positiivisen kautta. Kehu onnistuneista pätkistä/hetkistä kuin että keskityt torumaan jokaisesta pienestäkin virheestä.

Kaikissa näissäkin maalaisjärki ja tilannetaju mukaan ;) Ihania ja antoisia hetkiä hevosten kanssa kaikille! <3

  

 

- Jenni