Kairos vaellus

Kairos- matka määränpäähän on tallimme oma erikoisuus, Täydellinen vaellus juuri niille jotka kaipaavat irtiottoa arjesta, hetkeä tölttäävän ratsun selässä ja riemua laukan tahdissa. Teimme kevään ensimäisen Kairoksen toukokuun ensimäisenä viikonloppuna ja voi kuinka olivat ratsut mielissään päästessään pitkästä aikaa piilopaikkaamme. Vetohevosena toiminut Neisti osasi reitin ja innostui vain enemmän sitä mukaan mitä lähemmäksi saavuimme. Ensimäisestä vaelluksesta pieni tekstin pätkä löytyy instagram tililtämme @aurinkolaukka ,jota kannattaa mennä seuraamaan nähdäkseen sitten myös kesän leiritunnelmia helposti!

Tämä kevään toinen vaellus olikin sitten kolmipäiväinen ja matkaan lähdettiin torstaina. Itse saavuin keskiviikkona tallille ja teimme Soilen kanssa vielä töitä harjutallin parissa odottaen kuitenkin jo innolla aamua, jolloin pääsisimme lähtemään taas vaeltamaan. Torstai aamun vihdoin koittaessa pääsimme työntekijämme Elinan kanssa heti aamusta hommiin, kun ratsut oli extra ruokittava ennen reissuun lähtöä, sekä kaikki tarvittavat pakattava huoltoautoon. Innokkaimmat ratsastajat saapuivat tallille jo puoli kymmeneltä ja pääsivätkin heti harjaamaan omiaan. Kymmeneltä olivat kaikki innokkaat matkaajat saapuneet ja hevosetkin alkoivat pian suorastaan kiillellä kun naiset harjasivat ne edustuskuntoon. 

Noin kello 11 pääsimme tallilta lähtemään. Ensimäistä kertaa mukaan näin pitkälle vaellukselle mukaan lähti tallin vauva ja uusin tulokas Ösky,joka sai kulkea allani vetohevosena. (kuvassa vasemmalta oikealle) Tallin omistajan Soilen kanssa matkasi oma luotto vetohevonen Fleigur. Mukaan matkaan lähti myös Feykir, jolla ratsastaja Sanna olikin ennestään tuttu matkakaveri. Neistikin löysi kumppaninsa kun Riikka tykästyi poikaan tosissaan. Toista Sannaa tällä matkalla kuljetti Odin ja ohi kaahasi "musta vaara" Hugin ja Päivi. Ja vihdoin myös tallilla valmentuva Anne pääsi pidemmälle matkalla Soleylla. Ösky oli jo aikaisemmin todistanut itsensä loistavaksi vetohevoseksi, mutta torstaina se ei jäänyt kyllä enää kellekkään epäselväksi. Tämä pieni vasta 7-vuotta täyttävä ratsu kulki päättäväisesti kaikissa askellajeissa niin suon kun pellonkin poikki ja odotti tauoilla kuin olisi ikänsä näin tehnyt. Pääsimme irrottelemaan hevosten kanssa oikein kunnolla ja Öskyn kiitäessä huippu nopeaa laukkaa edellä myös Feykir pääsi näyttämään parastaan. 

Hiaman ennen isompaa ruokataukoamme saimme päällemme oikean ukkosmyrskyn ja rae/vesikuuron. Onneksi Soile oli osannut ennakoida tämän ja olimme laittaneet pitkät sadeviitat päällemme. Iso-pieni Ösky kärjessä raivasimme tiemme läpi myrskyn päättäväisesti askeltaen ja saavuimme kuivattelemaan taukopaikallemme laavulle. Siellä oli Elina&Vänni huoltotiimimme jo laittaneet tulet ja ruoat lämpimään. Vaihdoimme kuivaa vaatetta yllemme ja söimme mahat täyteen ja pääsimme jatkamaan matkaa kohti määränpäätä. 

Määränpäähän saavuimme puoli viiden maissa ja ratsut pääsivät lepäämään valmiiden heinien äärelle. Sporttrackeri näytti 20km matkaa eli ihan kunnolla pääsivät ratsastajat vaelluksen makuun! Matkaajat saivat rauhassa majoittua ja seuraavaksi nautittiin kokin makkarakeittoa. Ihana Helky tuli vielä tekemään rentouttavan jäsenkorjauksen halukkaille. Hevosten iltaruoat annoimme yhdessä ja sauna maittoi suurimmalle osalle. Unen saaminen ei kauan kestänyt...

Aamu koitti kauniina, ei merkkiäkään sateesta. Aamupalan jälkeen saimme ratsastajat vetreäksi majapaikkamme hengettären Sannan jumpan avulla. Jumpan jälkeen vetreinä laitoimme maastomopot kuntoon ja lähdimme Öskyn kanssa vetämään vähän vauhdikaampaa maastoa.

 Tiemme kulki hyvien laukkareittien kautta aina Hapimagin kautta taukopaikallemme. Nyt päästiin menemään kovaa! Musta korppi Hugin painoi Öskystäkin ohi sellaista kyytiä, että hymy Päivin huulilla näkyi kilometrien päähän. Myös tien viertä kulki vetohevosemme ekoja kertoja ilman mitään pälyilyä tai sähläystä. Ösky on kyllä huipuin. Muutaman ylimääräisen mutkan kautta löysimme vihdoin kodalle. Mutta niin kuin Soile sanoo "Ne jotka vaeltavat eivät ole eksyksissä". Soile olikin laittanut purtavat valmiiksi ja hevoset pääsivät lepäämään kauniin lammen rantaan. Jopa Ösky oli niin väsynyt ettei viitsinyt edes kiinnostua kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Rohkeimmat ratsastajat hilpaisivat uimaankin! Taukopaikalta ratsastimme takaisin piilopaikkaamme tällä kertaa Ösky harjoittelemassa perähevosen roolia.

Soile tarjoili meille vielä aterian tomaattisen alkukeiton kera. Ruoka tuli oikein grilliltä, kun saimme maistella kunnon wokki ruokaa. Tämän jälkeen oli tarjolla kaivattua lepoa ja illalla aktiviteettina teimme tämän hetken suurinta herkkua eli parsaa ja pekonia. Vaeltajamme olivatkin oikein taitavia käsistään ja ruoka maistui herkulliselta. Kaiken kruunasi varmasti rantasauna. Ösky pääsi vielä autokyydillä kotio kun seuraavana päivänä olisi satula jäänyt tyhjäksi ratsastajan uupuessa. Ösky pääsi kyllä laitumelle asti, mutta takaisin piilopaikkaan tullessa kopissa saattomiehenä toiminut Fleygur meinasi väsyneiltä työntekijöiltä unohtua... Fleygur kun jo luuli päässeensä vip paikoille yöksi.

Seuraavana aamuna itse heitin meikit naamaan, sillä minä ja Jasmin olimme lähdössä savoblock partyihin! Sitä ennen kuitenkin laitoimme hevoset yhdessä kuntoon ja vaeltajat lähtivät Soilen ja Fleygurin johdolla kohti kotitallia. Minä ja Elina pääsimme toimimaan huoltoautossa ja asettelimmekin kauniin buffet kattauksen nälkäisille vaeltajille taukopaikalle. Ruokailun jälkeen automme nokka kääntyikin kohti Savonlinnaa ja savoblok partyja! 

Vaellus oli sujunut hyvin loppuun ja lauantainakin tuli 20km mittariin. Yhteensä siis 60km vaelsimme viikonloppuna! Minun ja Jasminin vaeltaminen jatkui vielä savo blockeilla kun pääsimme tapaamaan ja kuulemaan varsinkin Jasminin suurimpia idoleita Arttu Lindemania, Ollieta ja Nikke Ankaraa. Pääsimme erikoisjärjestelyillä VIP-alueelle ja tästä iso kiitos Jesse ja Pertti Pyykölle! Tervetuloa meille ratsastamaan kesällä. Tapahtuma oli erinomaisesti järjestetty ja artistit vetivät todella hyvin. Parasta oli tietenkin Jasminin korviin asti ylettävä hymy. Olihan se joka tytön unelmien täyttymys!

Viikonloppumme jatkui ihan loppuun asti kun vielä sunnuntai aamuna lähdimme aamulla ajamaan Pieksämäelle tallimme lupaavan tulevan kisahevosen Vitnirin valmennuksiin. Vitnir on päässyt hienoon seuraan kyllä kun itse Tanskasta asti tullut Sölvi (joka on islanninhevosmaailmassa todella menestynyt ratsastaja ja kouluttja) treenaa Leenaa ja Vitniriä. Ja kyllähän poika loisti! Itse lähdin Pieksämäeltä junalla Tampereelle ja muiden matka jatkui koppi perässä takaisin tallille. Huikean antoisa viikonloppu! Kairos-vaelluksia tarjolla taas syksyllä, mutta kesän vaellukset ovatkin jo ihan nurkan takana!